Afganistanin sota

Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen kannattaman Afganistanin demokraattisen tasavallan sekä tätä kannattavan muslimien ja heimojen välillä. Afganistanin demokraattinen tasavalta oli syntynyt Saur-vallankumouksen seurauksena 27.4.1978. Vallankumouksessa Afganistanin Kansandemokraattinen Puolue(PDPA), syöksi väkivaltaisesti Kabulissa hallinoivan prinssi Mohammed Daoud Khanin vallasta. Valta siirtyi Afganistanin demokraattisen tasavallan vallankumousneuvostolle, joka koostui PDPA:n keskuskomiteasta, sekä korkeista upseereista. Vuoden 1978 loppupuolella PDPA kirjoitti 20 vuoden mittaisen YYA-sopimuksen(sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskenäisestä avunannosta) Neuvostoliiton kanssa. Vuonna 1979 Afganistanin silloinen pääministeri Hafizullah Amin kaappasi vallan Afganistanissa Neuvostoliiton vastustelusta huolimatta, eikä Amin halunnut noudattaa Neuvostoliiton antamia neuvoja hallituksensa vakauttamiseksi.

Aminin vallankaappauksen jälkeen maiden välit olivat kireät ja YYA-sopimuksen jälkeen Afganistan alkoi jatkuvasti pyytämään sotilaallista tukea Neuvostoliitolta, mutta ei silti halunnut tulla Neuvostoliiton ohjaamaksi. Aminin tapa johtaa valtiota oli nationalistisävytteinen, ja jatkuvat avunpyynnöt Neuvostoliitolta saivat neuvostojohtajat ajattelemaan Aminin vallan vain horjuttavan tilannetta Afganistanissa. Vuoden 1979 alkupuolella Neuvostoliitto lähetti KGB:n päämiehet Afganistaniin selvittämään Aminin vallan taustoja, ja silloisen vuoden huhtikuussa päämiesten komitea raportoi Aminin mahdollisista aikeista liittoutua USA:n kanssa. Neuvostoliitto pelkäsi myös, että Iranilainen islamilaisten vallankumous saattaisi saada kannatusta myös Afganistanissa, jota kautta se olisi levinnyt muihin Neuvostoliiton omistamiin tasavaltoihin. Erikoinen tilanne johti siihen, että kontrollin säilyttämiseksi Neuvostoliitto aloitti sotilaallisen väliintulon.

31.lokakuuta vuonna 1979 Neuvostoliitto katkaisi telekommunikaatio-linjoja Kabulin ulkopuolelta, katkaisten näin kommunikaatioita Afganistanin pääkaupungin ulkopuolelle. Joulukuussa 700 afgaanisotilaaksi pukeutunutta KGB:n alfa-sotilasta hyökkäsi Kabulin presidentin palatsiin ja murhasi Hafizullah Aminin ja tämän perheen, sekä pidätti kaiken armeijan johdon. Maan johtoon määrättiin maanpaossa ollut Babrak Karmal. Neuvostoliitto jatkoi miehitystään, sillä n.80% Afganistanista oli vielä sen hallinnon ulottumattomissa. Neuvostoliitto kävi yksittäisiä sotia Afgaani-armeijan kanssa eri rintamilla Mujahideeneita(islamilaisia sissisotilaita) vastaan. Ajan mittaan miehityksestä alkoi muodostua varsinainen ongelma Neuvostoliitolle, sillä sen afgaaniarmeija oli kehnossa kunnossa. Tämän tajuttuaan Neuvostoliitto ja puna-armeija tajusi joutuvansa itse vastamaan suurilta osin taistelutoiminnasta Afganistanissa. Lukuisat maat kuten Saudi-Arabia, antoivat rahallista apua Neuvostoliittoa vastaan taisteleville sisseille, ja maa löysikin itsensä taukoamatta taistelemasta heimojoukkoja, urbaaneja kapinoita, sekä afgaaniarmeijan kapinallisia vastaan. Sota oli osoittautunut vaikeaksi taloudelliseksi ja poliittiseksi taakaksi.

Tuli selväksi, että Neuvostoliiton oli vetäydyttävä maasta. Vuonna 1985 Mihail Gorbatsovin astuttua Neuvostoliiton valtaan, Gorbatsov antoi armeijalle mahdollisuuden päättää vetäytymisestä. Neuvostoliitto aloitti hiljalleen maasta vetäytymisen, laskien hyökkäyksien ja puna-armeijan määrää. 20.kesäkuuta 1987 Neuvostoliitto ilmoitti vetäytyvänsä maasta, ja maiden välille solmittiin väliaikainen aselepo. Vuonna 1989 viimeinen neuvostosotilas poistui Afganistanista. Sota jatkui vetäytymisen jälkeen Afganistanissa sisällissotana ja sen sotatila on jatkunut käytännössä tähän päivään asti.

Karri Markkula

HI2

Lähteet:

Kaikkien aikojen historia 3 (EDITA)

http://www.google.fi/:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistanin_sota

http://en.wikipedia.org/wiki/People's_Democratic_Party_of_Afghanistan

https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_war_in_Afghanistan

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mihail_Gorbat%C5%A1ov

https://en.wikipedia.org/wiki/Tajbeg_Palace

https://en.wikipedia.org/wiki/Mujahideen

http://fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus

http://www.coldwarstudies.com/2010/07/27/afghanistan-and-american-policy/

Lähteissä oli kattavaa tietoa, jossain yksityiskohtaisemmin. Wikipedia osottautui hyväksi tiedonlähteeksi, vaikka sinne voikin kirjoittaa mitä haluaa(tietoja tarkastetaan). Paras tiedonlähde asiaan oli Wikipedian artikkeli https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_war_in_Afghanistan joka käsittelee laajasti myös sodan taustoja ja jälkimaininkeja. Kaikkien aikojen historia 3 päinvastoin käsitteli aihetta vain lyhyesti sivuten ja todeten, että sota oli nöyryytys Neuvostoliitolle.

Karri Markkula

HI2