Afganistanin sota käytiin Neuvostoliiton, sen kannattaman Afganistanin demokraattisen tasavallan sekä tätä kannattavan muslimien ja heimojen välillä. Afganistanin demokraattinen tasavalta oli syntynyt Saur-vallankumouksen seurauksena 27.4.1978. Vallankumouksessa Afganistanin Kansandemokraattinen Puolue(PDPA), syöksi väkivaltaisesti Kabulissa hallinoivan prinssi Mohammed Daoud Khanin vallasta. Valta siirtyi Afganistanin demokraattisen tasavallan vallankumousneuvostolle, joka koostui PDPA:n keskuskomiteasta, sekä korkeista upseereista. Vuoden 1978 loppupuolella PDPA kirjoitti 20 vuoden mittaisen YYA-sopimuksen(sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskenäisestä avunannosta) Neuvostoliiton kanssa. Vuonna 1979 Afganistanin silloinen pääministeri Hafizullah Amin kaappasi vallan Afganistanissa Neuvostoliiton vastustelusta huolimatta, eikä Amin halunnut noudattaa Neuvostoliiton antamia neuvoja hallituksensa vakauttamiseksi.
Aminin vallankaappauksen jälkeen maiden välit olivat kireät
ja YYA-sopimuksen jälkeen Afganistan alkoi jatkuvasti pyytämään sotilaallista
tukea Neuvostoliitolta, mutta ei silti halunnut tulla Neuvostoliiton
ohjaamaksi. Aminin tapa johtaa valtiota oli nationalistisävytteinen, ja jatkuvat
avunpyynnöt Neuvostoliitolta saivat neuvostojohtajat ajattelemaan Aminin vallan
vain horjuttavan tilannetta Afganistanissa. Vuoden 1979 alkupuolella
Neuvostoliitto lähetti KGB:n päämiehet Afganistaniin selvittämään Aminin vallan
taustoja, ja silloisen vuoden huhtikuussa päämiesten komitea raportoi Aminin
mahdollisista aikeista liittoutua USA:n kanssa. Neuvostoliitto pelkäsi myös,
että Iranilainen islamilaisten vallankumous saattaisi saada kannatusta myös
Afganistanissa, jota kautta se olisi levinnyt muihin Neuvostoliiton omistamiin
tasavaltoihin. Erikoinen tilanne johti siihen, että kontrollin säilyttämiseksi
Neuvostoliitto aloitti sotilaallisen väliintulon.
31.lokakuuta vuonna 1979 Neuvostoliitto katkaisi
telekommunikaatio-linjoja Kabulin ulkopuolelta, katkaisten näin kommunikaatioita
Afganistanin pääkaupungin ulkopuolelle. Joulukuussa 700 afgaanisotilaaksi
pukeutunutta KGB:n alfa-sotilasta hyökkäsi Kabulin presidentin palatsiin ja
murhasi Hafizullah Aminin ja tämän perheen, sekä pidätti kaiken armeijan
johdon. Maan johtoon määrättiin maanpaossa ollut Babrak Karmal. Neuvostoliitto
jatkoi miehitystään, sillä n.80% Afganistanista oli vielä sen hallinnon
ulottumattomissa. Neuvostoliitto kävi yksittäisiä sotia Afgaani-armeijan kanssa
eri rintamilla Mujahideeneita(islamilaisia sissisotilaita) vastaan. Ajan
mittaan miehityksestä alkoi muodostua varsinainen ongelma Neuvostoliitolle,
sillä sen afgaaniarmeija oli kehnossa kunnossa. Tämän tajuttuaan Neuvostoliitto
ja puna-armeija tajusi joutuvansa itse vastamaan suurilta osin taistelutoiminnasta
Afganistanissa. Lukuisat maat kuten Saudi-Arabia, antoivat rahallista apua
Neuvostoliittoa vastaan taisteleville sisseille, ja maa löysikin itsensä
taukoamatta taistelemasta heimojoukkoja, urbaaneja kapinoita, sekä
afgaaniarmeijan kapinallisia vastaan. Sota oli osoittautunut vaikeaksi
taloudelliseksi ja poliittiseksi taakaksi.
Tuli selväksi, että Neuvostoliiton oli vetäydyttävä maasta.
Vuonna 1985 Mihail Gorbatsovin astuttua Neuvostoliiton valtaan, Gorbatsov antoi
armeijalle mahdollisuuden päättää vetäytymisestä. Neuvostoliitto aloitti
hiljalleen maasta vetäytymisen, laskien hyökkäyksien ja puna-armeijan määrää.
20.kesäkuuta 1987 Neuvostoliitto ilmoitti vetäytyvänsä maasta, ja maiden
välille solmittiin väliaikainen aselepo. Vuonna 1989 viimeinen neuvostosotilas
poistui Afganistanista. Sota jatkui vetäytymisen jälkeen Afganistanissa
sisällissotana ja sen sotatila on jatkunut käytännössä tähän päivään asti.
Karri Markkula
HI2
Lähteet:
Kaikkien aikojen historia 3 (EDITA)
Lähteissä oli kattavaa tietoa, jossain yksityiskohtaisemmin.
Wikipedia osottautui hyväksi tiedonlähteeksi, vaikka sinne voikin kirjoittaa
mitä haluaa(tietoja tarkastetaan). Paras tiedonlähde asiaan oli Wikipedian
artikkeli https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_war_in_Afghanistan
joka käsittelee laajasti myös sodan taustoja ja jälkimaininkeja. Kaikkien
aikojen historia 3 päinvastoin käsitteli aihetta vain lyhyesti sivuten ja
todeten, että sota oli nöyryytys Neuvostoliitolle.
Karri Markkula
HI2
Kirjoituksessa oli, että "Tämän tajuttuaan Neuvostoliitto ja puna-armeija tajusi joutuvansa itse vastamaan suurilta osin taistelutoiminnasta Afganistanissa. "
VastaaPoistaJos ollaan tarkkoja, niin puna-armeija oli olemassa 1918-1946. Tämän jälkeen armeijaa kutsuttiin vain Neuvostoliiton asevoimiksi.