Vuonna 1959 Fidel Castron johtama sissiliike kaappasi vallan
oikeistodiktaattori Fulgencio Batistalta. Castro ilmoitti ottavansa
Kuubassa olevan omaisuuden valtiolle. Yhdysvallat asetti Kuuban
kauppasaartoon (joka on vielä tänä päivänä voimassa), ja tästä lähti
käyntiin tapahtumat jotka meinasivat laukaista ydinsodan.
Castro aloitti sosialisointiohjelman vuonna 1959, se koski myös amerikkalaista pääomaa. Tämän takia Yhdysvallat lopetti sokerin oston Kuubasta, jolloin Castro kääntyi Neuvostoliiton puoleen. 6.2.1960 Castro solmi kauppasopimuksen Neuvostoliiton kanssa, Kuuba sai sokerinsa myytyä ja Neuvostoliitto pyrki tällä saamaan lisää jalansijaa Latinalaisessa Amerikassa.
Yhdysvallat olivat tukalassa tilanteessa sillä nyt vihollinen oli todella lähellä, vain parinsadan kilometrin päässä. CIA koulutti kuubalaispakolaisista sotilasjoukon, jonka tarkoitus oli syöstä Castron hallitus vallasta. Maihinnousu tapahtui 17.4.1961 Sikojenlahdella, mutta hyökkäys epäonnistui surkeasti ja Kuuba kukisti joukon helposti. Tämä selkkaus kiristi vielä lisää suurvaltojen välejä. Castro julisti pian Kuuban olevan sosialistinen valtio, ja liittoutui Neuvostoliiton kanssa.
Lokakuussa 1962 Yhdysvaltojen tiedustelulentäjät havaitsivat, että Neuvostoliitto oli rakentamassa ohjustukikohtaa lähelle San Cristobalia Kuubassa. Lokakuun 19. päivä havaittiin neljä jo valmista tukikohtaa. Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy määräsi Kuuban merisaartoon ja tällä esti neuvostoaluksia pääsemästä läpi tappavinen lasteineen. Kaksi viikkoa kestänyt kriisi kiinnitti koko maailman huomion ja sai sen pidättämään hengitystään alkaako ydinsota. Kriisi laukesi kun neuvostojohtaja Nikita Hruštšov tajusi että Neuvostoliitolla on kaksi vaihtoehtoa; käynnistää ydinsota tai käännyttää laivat takaisin. Hruštšov kutsui laivat takaisin. Salaisissa neuvotteluissa Neuvostoliitto lupasi poistaa ohjustukikohdat, sillä ehdolla ettei Yhdysvallat hyökkää Kuubaan ja poistaa samalla ohjuksensa Turkista.
Kennedyn asema kohentui kotimaassa että ulkomailla tapauksen johdosta, kun taas Hruštšovin arvovalta luisui alaspäin. Tapahtuman johdosta hänet myös syrjäytettiin lokakuussa 1964. Ydinsota olisi voinut syttyä tiedonkulun hitauden ja pienten väärinkäsitysten takia. Tämän vuoksi vuonna 1963 avattiin suora puhelinyhteys Valkoisen talon ja Kremlin välille. Tämän kuuman linjan avulla Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajat saivat yhteyden toisiinsa, jos tarvetta tulisi.
Jotkut ovat kritisoineet myös Kennedyn toimintatapaa. Heidän mielestään Yhdysvalloilla ei ollut oikeutta päättää Kuuban asioista, ei myöskään Neuvostoliitolla oikeutta sanella naapureidensa puolustuspolitiikasta. Nämä poliittiset tarkkailijat ovat myös sitä mieltä että Hruštšov oli todellinen valtiomies, koska tällä oli järkeä antaa periksi kriisissä sen sijaan että olisi ajautunut kolmannen maailmansodan vaaraan.
Kennedy murhattiin vuonna 1963 Dallasissa. Murhasta syytettiin entistä Yhdysvaltain laivaston sotilasta, Lee Harvey Oswaldia. Hän oli muuttanut Neuvostoliittoon vuonna 1959. ja anonut sen kansalaisuutta v. 1962, mutta palannut takaisin mukanaan venäläinen vaimo ja pieni tyttö. Oswaldia ei ehditty viedä oikeuden eteen, sillä hänet ammuttiin pian pidätyksen jälkeen. Tapauksesta on kehitelty vaikka mitä salaliittoteorioita.
Lukiessani tapahtumista kirjoista ja internetistä kaikesta tuli mielestäni hyvin samankaltainen kuva. Kirjoissa tekstit olivat jopa sanasta sanaan samoja ja uskoisin että tiedot ovat luotettavia. Teksteissä ei asetuttu mielestäni kummankaan suurvallan puolelle, vaan asioita käsiteltiin hyvin objektiivisesti.
Lähteinä olen käyttänyt kirjoja; Linkki 3 - kansainväliset suhteet, Kaikkien aikojen historia 3 - kansainväliset suhteet, Guinness kronikka 1900-luku. Sekä internetissä http://fi.wikipedia.org/ - sivustoa.
Kirjoittanut: Noora Naukkarinen
Castro aloitti sosialisointiohjelman vuonna 1959, se koski myös amerikkalaista pääomaa. Tämän takia Yhdysvallat lopetti sokerin oston Kuubasta, jolloin Castro kääntyi Neuvostoliiton puoleen. 6.2.1960 Castro solmi kauppasopimuksen Neuvostoliiton kanssa, Kuuba sai sokerinsa myytyä ja Neuvostoliitto pyrki tällä saamaan lisää jalansijaa Latinalaisessa Amerikassa.
Yhdysvallat olivat tukalassa tilanteessa sillä nyt vihollinen oli todella lähellä, vain parinsadan kilometrin päässä. CIA koulutti kuubalaispakolaisista sotilasjoukon, jonka tarkoitus oli syöstä Castron hallitus vallasta. Maihinnousu tapahtui 17.4.1961 Sikojenlahdella, mutta hyökkäys epäonnistui surkeasti ja Kuuba kukisti joukon helposti. Tämä selkkaus kiristi vielä lisää suurvaltojen välejä. Castro julisti pian Kuuban olevan sosialistinen valtio, ja liittoutui Neuvostoliiton kanssa.
Lokakuussa 1962 Yhdysvaltojen tiedustelulentäjät havaitsivat, että Neuvostoliitto oli rakentamassa ohjustukikohtaa lähelle San Cristobalia Kuubassa. Lokakuun 19. päivä havaittiin neljä jo valmista tukikohtaa. Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy määräsi Kuuban merisaartoon ja tällä esti neuvostoaluksia pääsemästä läpi tappavinen lasteineen. Kaksi viikkoa kestänyt kriisi kiinnitti koko maailman huomion ja sai sen pidättämään hengitystään alkaako ydinsota. Kriisi laukesi kun neuvostojohtaja Nikita Hruštšov tajusi että Neuvostoliitolla on kaksi vaihtoehtoa; käynnistää ydinsota tai käännyttää laivat takaisin. Hruštšov kutsui laivat takaisin. Salaisissa neuvotteluissa Neuvostoliitto lupasi poistaa ohjustukikohdat, sillä ehdolla ettei Yhdysvallat hyökkää Kuubaan ja poistaa samalla ohjuksensa Turkista.
Kennedyn asema kohentui kotimaassa että ulkomailla tapauksen johdosta, kun taas Hruštšovin arvovalta luisui alaspäin. Tapahtuman johdosta hänet myös syrjäytettiin lokakuussa 1964. Ydinsota olisi voinut syttyä tiedonkulun hitauden ja pienten väärinkäsitysten takia. Tämän vuoksi vuonna 1963 avattiin suora puhelinyhteys Valkoisen talon ja Kremlin välille. Tämän kuuman linjan avulla Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajat saivat yhteyden toisiinsa, jos tarvetta tulisi.
Jotkut ovat kritisoineet myös Kennedyn toimintatapaa. Heidän mielestään Yhdysvalloilla ei ollut oikeutta päättää Kuuban asioista, ei myöskään Neuvostoliitolla oikeutta sanella naapureidensa puolustuspolitiikasta. Nämä poliittiset tarkkailijat ovat myös sitä mieltä että Hruštšov oli todellinen valtiomies, koska tällä oli järkeä antaa periksi kriisissä sen sijaan että olisi ajautunut kolmannen maailmansodan vaaraan.
Kennedy murhattiin vuonna 1963 Dallasissa. Murhasta syytettiin entistä Yhdysvaltain laivaston sotilasta, Lee Harvey Oswaldia. Hän oli muuttanut Neuvostoliittoon vuonna 1959. ja anonut sen kansalaisuutta v. 1962, mutta palannut takaisin mukanaan venäläinen vaimo ja pieni tyttö. Oswaldia ei ehditty viedä oikeuden eteen, sillä hänet ammuttiin pian pidätyksen jälkeen. Tapauksesta on kehitelty vaikka mitä salaliittoteorioita.
Lukiessani tapahtumista kirjoista ja internetistä kaikesta tuli mielestäni hyvin samankaltainen kuva. Kirjoissa tekstit olivat jopa sanasta sanaan samoja ja uskoisin että tiedot ovat luotettavia. Teksteissä ei asetuttu mielestäni kummankaan suurvallan puolelle, vaan asioita käsiteltiin hyvin objektiivisesti.
Lähteinä olen käyttänyt kirjoja; Linkki 3 - kansainväliset suhteet, Kaikkien aikojen historia 3 - kansainväliset suhteet, Guinness kronikka 1900-luku. Sekä internetissä http://fi.wikipedia.org/ - sivustoa.
Kirjoittanut: Noora Naukkarinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti