Kuuban kriisi

Osapuolet:  USA (presidentti John F. Kennedy, Robert McNamara, Curtis LeMay), Turkki (Cemal  Gurtsel ), Italia, Pohjois-Atlantin liitto vastaan Kuuba (Fidel Castro,  Raul Castro, Che Guevara ), NL ( pääsihteeri Nikita Hruštšov, Rodion Malinovski )  ja Varsovan liitto.

Syyt: Kriisin alkulähteet ovat jo vuodelta 1898, jolloin USA voitti Kuuban Espanjalta. USA antoi Kuuballe itsenäisyyden vuonna 1902, mutta päätäntävalta säilyi kuitenkin enimmäkseen USA:lla. Fidel Castro kyllästyi USA:n suhtautumiseen ja kapinoi, vuonna 1959 hän pääsikin valtaan. Castro aloitti laajan sosialisointiohjelman, mikä vaikutti myös   USA:n talouteen, koska suurin osa Kuuban taloudesta oli USA:n omistuksessa. USA asetti Kuuban kauppasaartoon mikä lopetti Kuuballe elintärkeän sokerikaupan, joka oli Kuuban ainut vienti tuote.  Tämän takia Castro kääntyi kommunistiksi, ja solmi läheiset siteet NL:oon. NL:n läheisyys pelotti USA:ta ja tuki sen takia kapinallisia ja yritti maihinnousua Sikojenlahdella huhtikuussa 1961, Castro pysyi kuitenkin vallassa.

Kriisi: Maihinnousu yrityksen jälkeen NL rupesi rakentamaan ohjustukikohtia Kuuban vahvistaakseen Kuubaa sekä omaa asemaansa USA:han nähden. NL oli jäänyt pahasti jälkeen aseteknologiassa, sen ohjukset eivät olisi kantaneet USA:han asti. Nyt NL sai asema paikan mistä se pystyi ampumaan ohjuksen Washingtoniin, Pentagoniin ja kaikkiin USA:n tärkeisiin sotilastukikohtiin. Syksyllä 1962 USA:n vakoilukone huomasi rakenteilla olevat tukikohdat ja itse kriisi alkoi 15.lokakuuta. 22. päivänä John F. Kennedy määräsi Kuuban merisaartoon, estääkseen mahdollisten ohjuslaitteistojen lisätoimitukset, saarto alkoi 24.päivä. Osapuolet pyrkivät sopimukseen, koska huomasivat 3. maailmansodan ja ydinsodan olevan hyvin lähellä. John F. Kennedy ja Nikita Hruštšov sopivat että NL poistaa ohjukset Kuubasta, jos USA luopuu maihinnousu yrityksistä ja poistaa ydinohjukset Turkista. 1962 vuoden loppuun mennessä ohjukset poistettiin Kuubasta, ja 1963 Jupiter-ohjus poistettiin turkista.

Seuraukset: Kuuban kriisi opetti molemmille suurvalloille miten tuhoisa aseellinen sota on, ja kuinka lähellä 3. maailmansota on. Huomattiin että yhteistyö on välttämätöntä, ja sovittiin monia ase ja ydinase kielto- ja rajoitussopimuksia. 20. kesäkuuta 1963 avattiin kuuma linja, puhelin yhteys USA:n ja NL:n välille, uutta oli nopea yhteys joka avautui pelkästään nostamalla luurin.  Alkoi  liennytyksen aika, kun huomattiin että ihminen voi tuhota koko maailman sotimalla. Kummatkin suurvallat joutuivat peräytymään, mutta NL koki jääneensä tappiolle, ja erotti Hruštšovin vuonna 1964.

 Kuuban kriisi oli  tarpeellinen koko maailman kannalta, ilman sitä ei olisi ehkä huomattu asevarustelun vaarallisuutta, myöskin aseiden kielto- ja rajoitussopimukset ovat olleet tarpeellisia myöhemmissä sodissakin. On tapahtuma opettanut myös Suomelle miten tärkeässä paikassa se on geopoliittisesti, sama  kuin  Kuuballe olisi voinut käydä Suomelle,  ja voisi käydä vieläkin jos Suomi liittyisi Natoon. 

Lähteet: Wikipedia, Peda.net, Historia3sirkia.blogspot.com. Eri lähteiden luotettavuuteen vaikuttavat tietojen paljous yksityiskohtaisuudet ja johdonmukaisuus. Itse vertaan  uusia tietoja aina vanhaan, ja yritän etsiä ns. ”mikä johti mihinkin”- yhteyttä eri tapahtumien välillä.  Internetin tietoja tarkasteltaessa on muistettava, että nettiin voi lisätä kuka vain mitä vain, kun taas kirjallisen tiedon on yleensä tarkkaa faktaa ja lähteet ovat selvillä. On  vaikea luottaa tietoihin joista ei ole lähteitä selvillä, tai joka on jonkun ihmisen  blogi-kirjoitus. Peda. net  sivuilla Kuuban kriisi kuvataan ainakin puolueettomasti, ja lähteet on  merkitty. Wikipedian tiedot ovat yleensä olleet luotettavia, mutta lähteitä ei ole merkitty. Löytämäni tiedot eivät olleet ristiriidassa toistensa kanssa, vaan ne täydensivät toisiaan, ja käyttämällä  kolmea eri lähdettä sain tapahtumasta aika hyvät  tiedot.

Kirjoittanut: Rosita Isberg